Dulka vs. guovttegielat olmmoš


Dán prográmmas gohčoduvvo dulkan dakkár olmmoš gii lea čađahan vuođđooahpu dulkomis allaskuvla-/universitehtadásis. Oahpahusas lea sihke gielalaš ja dulkaehtalaš oassi.

  • Dulkkat galget čuovvut dulkaehtalaš njuolggadusaid. Sii galget doaibmat bealátkeahtes ja luohtehahtti veahkkin ságastallamis ja sis galgá leat hárjáneapmi ja gelbbolašvuohta diein surggiin.
  • Dulka gullá goappaš beliide ii ge galgga vealahit goappáge ságastallanbeali. Geavadis sáhttet dávjá čuožžilit dilálašvuođat goas lea ávkkálaš geavahit dulkka.
  • Jus dulka ii leat fidnemis, de sáhttá leat ávkkálaš geavahit guovttegielat olbmo dulkan.

Go geavaha guovttegielat olbmo dulkan, de ii sáhte vuordit ahte son doarvái bures dovdá dulkaehtalaš njuolggadusaid, ii ge ahte sus lea hárjáneapmi ja máhttu das. Sáhttá geavvat nu ahte  go ii leat diet gelbbolašvuohta, de sáhttá guovttegielat olmmoš boahtit dan dillái ahte ieš seahkána ságastallamii. Dat vejolašvuohta lea vel stuorit go pasieantta ja dulkka gaskka lea lagas oktavuohta, ja dat sáhttá dagahit ahte gulahallan bealálaččaid gaskka šaddá heajut dahje váilevaš. Ovdamearkan diesa lea go sámegielat pasieantta iežas nieida dahje bárdni lea čuvvon váhnema buohccivissui, ja buoremus lágis mielde dulko pasieantta ja dearvvašvuođabargiid gaskka.

Dearvvašvuođabargit ferte erenoamážit atnit dán váras. Vaikko dat dávjá livččii álkimus čoavddus, de dat ii leat buorre gulahallama kvalitehta dáfus.

Dearvvašvuođabargit leat ollu geavahan lagas olbmuid, sihke mánáid ja earáid, dulkan dearvvašvuođabálvalusain. Vásáhusaid vuođul diehtit ahte diet ii leat ollenge leamaš váttisvuođaid haga. Jus vuolleahkásaš mánáid geavaha dulkan, de lea várra ahte rihkku Mánáidkonvenšuvnna 3. artihkkala, vuosttaš čuoggá, mii fuolaha dan mii lea mánnái buoremussan:

Buot daguin mat guoskkahit mánáid, ležžet dál dagut almmolaš dahje priváhta čálgoortnegiid, duopmostuoluid, hálddahuslaš eiseválddiid dahje láhkaaddi orgánaid olis, de galgá mánnái buoremus leat vuođđo ágga.


Go mánát geavahuvvojit dulkan, de sáhttet sii oažžut dieđuid maid mánát eai berre oažžut eai ge dárbbašit jurddašit, ja dat sáhttá vearrámus diliin vahágahttit máná. Dearvvašvuođabargin ii leat dus makkárge vejolašvuohta sihkkarastit dulkoma kvalitehta. Dat guoská maiddái dalle go eará lagas olbmot dulkojit, ovdamearkka dihte beallelaš, eará fuolkkit dahje ustibat.

Váldonjuolggadus lea ahte mánát ja eará lagas olbmot eai galgga goasse geavahuvvot dulkan ovdalii gelbbolaš dulkka.

Rávačállosis gulahallama birra dulkka bokte, mii lea ráhkaduvvon dearvvašvuođabálvalusaid jođiheddjiid ja bargiid várás, rávvejuvvo ahte ii berre geavahit guovttegielalaš bargiid dulkan. [1].  dearvvašvuođaásahusat berrejit datte sáhttit dan dahkat váttis dilálašvuođain, go ii leat vejolaš háhkat dohkkehuvvon dulkka. Jus diet galgá leat bistevaš ortnet, de ávžžuhuvvo ahte biddjojuvvo systeman ja biddjojuvvo oassin guoskevaš olbmo virgečilgehussii.

Dearvvašvuođabargit berrejit atnit fuola das ahte sihkkarastit buori gulahallankvalitehta pasieanttaiguin (divššohasaiguin) vai devdet iežaset diehtojuohkingeatnegasvuođa pasieantavuoigatvuođalága mielde.

 § 3-5. Diehtojuohkima hápmi

Diehtojuohkin galgá leat heivehuvvon vuostáváldi oktagaslaš eavttuide, nugo ahkái, rávisvuhtii ja kultur- ja
gielladuogážii. Dieđuid galgá olmmošlaš vuogi mielde addit.
Dearvvašvuođabargit galget nu guhkás go vejolaš sihkarastit ahte divššohas lea ádden sisdoalu ja dieđuid mearkkašumi. Bajásčuvgehus dieđuid birra mat leat addojuvvon, galget čállojuvvot divššohasa journálii.

Rievdaduvvon lága bokte 24.6.2011 nr. 30 (fámus 1. 1. 2012  res. mielde juo. 16. b. 2011 nr. 1252).

[1] IS-1924 Veileder om kommunikasjon via tolk for ledere og personell i helse- og omsorgstjenestene (Rávačállosis gulahallama birra dulkka bokte, dearvvašvuođabálvalusaid jođiheddjiid ja bargiid várás,) dearvvašvuođadirektoráhtta, čakčamánus 2011, s. 7