Gokko čohkkát ja máid dárbbaša

Ságastallamis dulkoma bokte leat álo unnimusat golbma olbmo mielde, danne go dulka maiddái lea das (juogo dan sajis dahje jietna-/govvarusttegiid bokte). Dán oasis kurssas muitaluvvo máid lea deaŧalaš jurddašit das gokko don dearvvašvuođabargin válljet čohkkát/leat pasieantta ektui, dulkka ektui ja eará dearvvašvuođabargiid ektui. Buorre dáhpi lea ieš leat seamma dásis go pasieantta ámadadju.

Dearvvašvuođabargit ja pasieanta oamasteaba ságastallama vaikko lea ge dulka maid fárus. Pasieantaságastallamis lea asymmetriija vuođđun dihto oktavuođas. Dat lea čadnojuvvon dan ámmátlaš ja ásahuslaš fápmui mat leat ságastallama rámman. Dasa lassin fertet muittus atnit ahte muhtin sámi pasieanttat atnet heahpadin ahte geavahuvvo dulka. Go dakkár elemeanttat go fápmu ja heahpu lea mielde, de lea deaŧalaš ahte jurddašat dárkilit/árvvoštalat gokko don dearvvašvuođabargin dien dilis leat dahje čohkkát.

Jus leat eahpesihkar dasa mo pasieanta vásiha du ja gokko don leat, de sáhttá leat vuogas jearrat pasieanttas. Pasieanta ja dearvvašvuođabargi galgaba leat/čohkkát nu ahte oaidniba goabbat guoimmiska ámadajuid.

Dan muddui go fal vejolaš ja ulbmillaš ságastallamis, de berre pasieanta sáhttit oaidnit dulkka ámadaju, go dábálaččat lea álkit ipmirdit mii daddjojuvvo go seammás oaidná dan ámadaju gii hupmá.

Erenoamáš hástalusat

  • seaŋgabuohcci: dás lea deaŧalaš ahte dearvvašvuođabargit čuvvot seamma prinsihpaid go ovdalis namuhuvvon, dan hárrái gokko guhtege galgá leat/čohkkát/čuožžut. Sihke dulka ja dearvvašvuođabargi galgá álkit oaidnit nuppi ámadaju.
  • lossagulot: dárbbašit dábálaččat oaidnit dan olbmo ámadaju gii hupmá, vai buorebut sáhttet oktii čatnat jiena ja mimihka. Vai gulahallan šaddá nu buorre go vejolaš, de galgá geahččalit váldit eret muosehuhtti elemeanttaid lanjas. Ovdal go ságastallan álgá ja jus geavahuvvojit teknihkalaš veahkkeneavvut, de ferte dearvvašvuođabargi čilget pasientii mo dat doibmet. Gč. čuoggá Rusttegat ja teknologiija.
  • heajos oaidnu: sáhttá leat erenoamáš dárbu dasa ahte oasseváldit leat dihto láhkái guđet guimmiideaset ektui.
  • mánát: jus mánás leat váhnen mielde, de lea deaŧalaš doalahit lahkavuođa sudno gaskka, omd. ahte mánná čohkká váhnema askkis, dahje lahka nu ahte sáhttá guoskat ja geahččat dasa. Jus geavahuvvojit teknihkalaš veahkkeneavvut, de fertejit dat leat heivehuvvon sihke máná ja váhnema dárbui ja ávkái.
  • demeanta: fuolat ahte lea ráfi, oadjebasvuohta ja beroštus
  • gulahallan iskkadeami vuolde: go dárbbašuvvo dulka iskkadeami vuolde, de fertet ovdal go iskkadeapmi álgá, čielggadit pasieanttain gokko dulka galgá leat. Lea deaŧalaš vuhtii váldit pasieantta integritehta.

 

Dearvvašvuođabargit čađahit dávjá iskkademiid gos pasieanta šaddá nuoladit ja intiima oasit bohtet oidnosii. Dalle lea deaŧalaš vuhtii váldit pasieantta dárbbu dovdat doahttaleami ja oadjebasvuođa. Jus dulkon dáhpáhuvvá jietna/govva-rusttega bokte, de biddjojuvvo juoga kamera ovdii, nu ahte dušše jietna gullo. Jus dulka lea seamma lanjas, de sáhttá dulka mannat liinni duohkái, čohkkát pasieantta oaivvegeahčen dahje geahččat nuppos. Dat lea dieđus dan duohken makkár iskkadeapmi lea.

Dalle go dulka ii leat seamma sajis, muhto dulko olggobealde dearvvašvuođaásahusa, de galgá leat dahkkojuvvon čálalaš soahpamuš dulkonbáikki hárrái. Soahpamušas galgá leat mielde ahte earát eai galgga oaidnit dahje gullat, eai ge galgga leat ráfehuhttimat. Dulkon ii galgga čađahuvvot eará sajis go sohppojuvvon báikkis.

Govus/govva dá badjelis čájeha dábáleamos vuogi mo sáhttá stellet dalle go dulka geavahuvvo.
Go čohkkájit golmmačihkii, de sáhttá dulka geahččat guđege oasseváldái. De ii leat dulka ovddas, ii ge hehtte dan klinalaš barggu man dearvvašvuođabargi galgá bargat. Go dearvvašvuođabargis lea čalbmeoktavuohta pasieanttain, de oažžu dakko bokte deaŧalaš liigedieđuid. Iešguđet bealálaččaid rumašguoddu ja vuohki mo doibmet guđet guimmiideaset ektui, lea mielde addime liigedieđuid lassin dasa mii daddjojuvvo.

Pasieanta ja dearvvašvuođabargi berreba vuosttažettiin geahččat goabbat guoibmáseaskka, geahččal eastadit ahte goappašagat geahččaba dulkii/šerbmii. Viessogálvvut eai galgga hehttet pasieantta vurrolaga geahččamis dearvvašvuođabargái ja dulkii. Ane dán erenoamážit muittus jus pasieanta veallá.

Go pasieanta guldala bealljebilttuid bokte, de ferte erenoamážit atnit muittus ahte jienat mat bohtet doppe gos pasieanta ii oainne, sáhttet muosehuhttit pasieantta. Danne berre pasieanta sadji stellejuvvot nu ahte duogábealde bohtet unnimus lági mielde jienat. Ovdamearkka dihte sáhttá son čohkkát seainni vuostá.

Erenoamážit dalle go teknihkalaš veahkkeneavvut adnojuvvojit

  • rusttegiid berre gárvvistit ovdalgihtii ja geahččalit dulkkain
  • go lea árppohis oktavuohta, de berre rusttegiid bidjat doibmii ovdal go pasieanta boahtá
  • kamera ferte goappaš bealde stellejuvvot nu ahte dulka sáhttá oaidnit pasieantta ja dearvvašvuođabargiid geat galget gulahallat pasieanttain ja nu ahte sii oidnet dulkka
  • don fertet dárkkistit ahte jietna gullo doarvái bures
  • várut fal ahte dus lea dulkka telefonnummar
  • jus rusttegat eai doaimma, de berre gergosis leat heahtečoavddus/eará vuohki gulahallat dulkkain