Dearvvašvuođabargiid rolla

Dearvvašvuođabargiin lea ovddasvástádus dasa ahte dulkon dáhpáhuvvá gillii ja gielas man pasieanta ipmirda, ja ahte dulkkas mii geavahuvvo, lea dakkár dulkafágalaš gelbbolašvuohta mii lea dárbbašlaš sáhttit čađahit dulkoma. Dearvvašvuođadoaimmahagain galget leat dihtosis vejolaš dulkkat.

Dearvvašvuođabargiin lea geatnegasvuohta diđoštit ahte pasieanta lea ipmirdan addojuvvon dieđuid.

Jus dulka dárbbašuvvo, de galgá almmolaš bealli diŋgot dulkka.

Ráhkkaneapmi:

Dearvvašvuođabargit:

  • Ovddasvástádus diŋgot dulkka
  • fuolahit ahte jávohisvuođaduođaštus lea vuolláičállojuvvon
  • čielggadit rollaid dulkojuvvon ságastallamis
  • fuolahit iežas diehtojuohkinovddasvástádusa pasieantta guovdu
  • čielggadit leaba go pasieanta ja dulka fulkkežagat

Dearvvašvuođabargi ovddasvástus go ságastallan čađahuvvo dulkka bokte:

  • ovdal go ságastallan álgá, dárkkistit man guhká ságastallan lea jurddašuvvon bistit
  • čađahit ságastallama ja divššu
  • jus lea ad hoc/fáhkka ságastallan, de oažžu ádjánit nu guhká go lea dárbbašlaš vuhtii váldin dihte pasieantta buoremusa
  • čuovvut doaimmahaga njuolggadusaid olggobeali bálvalusaid oastima ja máksima hárrái. Namalassii geavahit daid fitnodagaid ja dulkkaid maiguin dearvvašvuođadoaimmahat lea dahkan dulkonsoahpamuša
  • čielggasmahttit mii lagas olbmuid rolla lea dán dilálašvuođas

Dearvvašvuođabargi rolla dulkojuvvon ságastallamis:

  • huma njuolga pasientii, it ge dulkii
  • huma pasientii, it ge su birra
  • ale daja maide mii ii galgga dulkojuvvot
  • huma oanehaččat, čielgasit ja dárkilit
  • váldde bottuid vai dulka nagoda oažžut mielde buot mii galgá dulkojuvvot
  • váldde vuhtii dulkoma ja huma čielgasit ja dárkilit, ale daja guhkes dajaldagaid oktanis
  • lágidit dili nu ahte lagamuččat sáhttet doaibmat lagamužžan

Jus dearvvašvuođabargit vásihit ahte dulka ii doaimmat iežas barggu ja doaimma nu go vurdojuvvon, de lea sus ovddasvástus dieđihit dan iežas lagamus hovdii nu ahte dárbbašlaš njulgejumit sáhttet čađahuvvot.