Kvalitehta ja pasieantasihkarvuohta

Giella lea deaŧalaš bealli das ahte olahit kvalitehta ja buori pasieantasihkarvuođa.

Ovttadássásaš vejolašvuohta oažžut dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid main lea buorre kvalitehta, gáibida dávjá ahte dieđuid addin ja gulahallan dáhpáhuvvá dulkka bokte. Riska addit boasttu divššu ja heajut divššu lassána jus pasieanta ja divššár eaba gulahala doarvái bures.

Buorre diehtojuohkin ja mieldeváikkuheapmi leat buori kvalitehta eavttut

Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas lea diehtojuohkin- ja rávvengeatnegasvuohta iežas geavaheddjiid guovdu, vai sii sáhttet aktiivvalaččat leat mielde divššus ja sáhttit dahkat dárbbašlaš válljejumiid. Dearvvašvuođabargiin lea ovddasvástádus fuolahit ahte diet geatnegasvuohta devdojuvvo ja sis lea seamma geatnegasvuohta jus lea dárbu geavahit dulkka. Pasieanttat geaidda mearriduvvojit ođđa dálkasat, fertejit ipmirdit mii sáhttá dálkasiid ávkki váikkuhit. Goas berre dálkasa váldit? Sáhttá go dálkasa váldit borramuša fárus? Sáhttá go alkohola geavahit? Liigeváikkuhusat? Pasieanttain galgá leat vejolašvuohta dahkat duohta válljejumiid go dikšu fállojuvvo, ja vai sáhttet árvvoštallat eará dálkkodanvugiid, de ferte pasieanta ipmirdan makkár várra lea oažžut vejolaš váikkuhusaid/váttisvuođaid, sihke man ollu ja man viidát dat sáhttet leat.

Vuoigatvuohta geavahit dulkka dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain ii boađe sierra láhkái ovdan lágain, muhto Sámelága mielde lea sámegiela hálddašanguovllu álbmogis viiddiduvvon vuoigatvuohta geavahit dulkka go leat oktavuođas earret eará dearvvašvuođa- ja sosiálasurggiin. Geavatlaččat ferte dan dávjá čoavdit dulkka vehkiin, jus dearvvašvuođabargi ii máhte sámegiela.

 

Sámelága § 3-5 Viiddiduvvon vuoigatvuohta geavahit sámegiela dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis:

Sus guhte háliida sámegiela atnit suodjalan dihtii beroštumiidis báikkálaš ja guovlulaš almmolaš dearvvasvuođa- ja sosiálalágádusain, lea vuoigatvuohta oažžut bálvalusa sámegillii.

Lasihuvvon lága bokte 21.12.1990 nr. 78.

 

Divššohasvuoigatvuođalágas nannejuvvo ahte pasieanttain lea vuoigatvuohta mieldeváikkuheapmái ja dieđuide iežaset dearvvašvuođadili birra ja dearvvašvuođaveahki sisdoalu hárrái. Dearvvašvuođaveahkki galgá addojuvvot dan vuođul ahte pasieanta/divššohas lea ožžon dieđuid ja mieđihan dasa, gč. §§ 3-1-3-4.

Dearvvašvuođabargiid lága § 10 geatnegahttá su gii addá veahki maiddái addit dieđuid dasa geas lea vuoigatvuohta oažžut dieđuid divššohasvuoigatvuođalága § 3-2 - § 3-4 mielde.

 

§ 3-2. Divššohasa ja pasieantta diehtooažžunvuoigatvuohta

Divššohasas galget leat dat dieđut, mat leat dárbbašlaččat diehtin dihtii iežas dearvvašvuođadili ja dearvvašvuođaveahki sisdoalu. Divššohas galgá maiddái oažžut dieđuid vejolaš riskkaid ja lassiváikkuhusaid birra. Dieđut eai galgga addojuvvot divššohasa miela vuostá jus eai leačča dárbbašlaččat dearvvašvuođaveahki vahátváikkuhusaid eastadeami dihtii, dahje lea mearriduvvon lágas dahje maid láhka doarju.

Dieđuid ii dárbbaš juohkit go lea hui dárbbašlaš suodjalit iežas divššohasa heakkaváralaš dahje duođalaš dearvvašvuođa roasmmohuvvamiid birra. Dieđuid maiddái ii dárbbaš addit go lea heivemeahttun daid juohkit olbmuide geat leat divššohasa lagašolbmot.

Jus divššohas roasmmohuvvá dahje oažžu duođalaš váttisvuođaid, galgá divššohas oažžut dieđu dan birra. Seammás galgá divššohassii dahkat dovddusin vejolašvuođa ohcat buhtadusa “Norsk pasientskadeerstatning” nammasaš ásahusas. 

Jus fuomášuvvo dan maŋŋá, go dikšu lea loahpahuvvon, ahte divššohas lea duođalaččat roasmmohuvvan dearvvašvuođaveahki geažil, galgá divššohas oažžut dieđu dan birra jus lea vejolaš.  

Geavaheaddjit galget oažžut daid dieđuid mat leat dárbbašlaččat oažžut doarvái áddejumi bálvalusfálaldagas ja vai sáhttet fuolahit iežaset beroštumiid. 

Rievdaduvvon lága bokte 24.6. 2011 nr. 30 (fámus 1.1. 2012, res. 16.12.2011 nr. 1252).

 

Dearvvašvuođaveahkki galgá addojuvvot dan vuođul ahte pasieanta lea miehta, gč. divššohasvuoigatvuođalága Dát eaktuda ahte dulka lea dárbbašlaš máŋgga dáfus go pasieanta dárogielmáhttu lea váilevaš.

Divššohasvuoigatvuođalága mielde lea pasieanttain/divššohasain vuoigatvuohta oažžut heivehuvvon dieđuid.

 

§ 3-5. Diehtojuohkima hápmi

Diehtojuohkin galgá leat heivehuvvon vuostáváldi oktagaslaš eavttuide, nugo ahkái, rávisvuhtii ja kultur- ja gielladuogážii. Dieđuid galgá olmmošlaš vuogi mielde addit. Dearvvašvuođabargit galget nu guhkás go vejolaš sihkarastit ahte divššohas lea ádden sisdoalu ja dieđuid mearkkašumi. Bajásčuvgehus dieđuid birra mat leat addojuvvon, galget čállojuvvot divššohasa journálii.  

Rievdaduvvon lága bokte 24.6.2011 nr. 30 (fámus 1.1. 2012, res. 16.12.2011 nr. 1252).

 

Dát mielddisbuktá ahte dearvvašvuođabargit galget lágidit dieđuid nu ahte pasieanttas lea vejolašvuohta ipmirdit dan mii muitaluvvo. Dearvvašvuođabargiidláhka nanne dán geatnegasvuođa:

 

§ 10. Dieđut pasieanttaide j.d.

Dat gii addá dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid, galgá addit dieđuid dasa geas lea vuoigatvuohta oažžut dieđuid pasieanta- ja geavaheaddjevuoigatvuođalága §§ 3-2 – 3-4 mielde. Dearvvašvuođaásahusain galget dieđut vuosttaš cealkaga mielde addet dasa gean dearvvašvuođaásahus lea nammadan. Departemeanta sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid diehtojuohkingeatnegasvuođa hárrái.

Rievdaduvvon lágaid bokte 24.6.2011 nr. 30 (fámus 1.1. 2012, res. 16.12.2011 nr. 1252), 22.6.2012 nr. 46.

 

Lea deaŧalaš sihkkarastit ahte olbmot vuollel 18 jagi eai geavahuvvo dulkan spesialistadearvvašvuođabálvalusas, beroškeahttá váhnemiid dahje lagas olbmuid diagnosas. Vuollel 18 jahkásaš mánát sáhttet dušše dalle geavahuvvot dulkan go leat fáhkkadilálašvuođat main lea heakka- dahje dearvvašvuođavárra.

Dearvvašvuođaásahusain lea iešheanalis ovddasvástádus ásahit vugiid maid mielde sihkkarastá dulkonbálvalusa kvalitehta, diŋgojumi ja máksima. Raporteren dulkoma birra ja duođašteapmi berre leat oassin kvalitehta- ja pasieantasihkarvuođabarggus. Systemaovddasvástádus mii lea biddjojuvvon ásahusaide mielddisbuktá ahte sii áigges áigái dihtet geat ja gos dulkkat leat fidnemis, nu ahte dearvvašvuođabargiide lea vejolaš fuolahit diehtojuohkingeatnegasvuođa pasieanttaid guovdu.