Streassadilálašvuođat

 

Go šaddet buohccivissui dahje buozanvuohta vearrána, de dávjá sáhttet pasieanttat dan vásihit hirbmat streassan dahje hirpmusin. Dat váikkuha pasieantta návccaid vuostáváldit dieđuid. Dakkár dilis lea mearri das man ollu dieđuid pasieanta nagoda vuostáváldit dahje ipmirdit. Danne fertejit dearvvašvuođabargit geardduhit dieđuid máŋgga geardde.  Lea deaŧalaš ahte dearvvašvuođabargit ja pasieanttat gulahallet gillii man goappašagat ipmirdeaba. Dakkár dilis lea deaŧalaš unnidit pasieantta streassadási, ja danne lea deaŧalaš čielggadit dulkadárbbu. Pasieanta dovdá unnit streassan/noađđin jus beassá hupmat iežas vuosttašgiela. Lea dearvvašvuođabargi ovddasvástádus fuolahit ahte dárbbašlaš dieđut addojuvvojit dan gillii mainna pasieanta identifisere iežas ja man son buoremusat ipmirda.

Pasieanttat mat besset iežaset giela hupmat, vásihit ahte lea álki čilget ovdamearkka dihte iešguđetlágan dovdduid, makkárat bákčasat leat, balu, ilu, duhtavašvuođa jna. Diekkár dovddolaš erohusat leat hui deaŧalaččat dearvvašvuođabargiide, vai ožžot ollislaš ipmárdusa pasieantta dilálašvuođas. Guovttegielat olbmot lávejit čilget ahte lea moalkát čilget iežas ášši nubbingillii, go dalle fertejit ohcat sániid maiguin čilget iežaset dili. Vuosttašgillii bohtet dat mihá njuovžileappot.

Dearvvašvuođabargit fertejit atnit muittus ahte pasieanttat, mat leat stuora heađis dahje leat vásihan traumaid, oalát dahje muhtin muddui masset návccaid gulahallat eará go iežaset vuosttašgillii. Dat sáhttá dagahit ahte olbmot mat beaivválaš dilis leat guovtte- dahje máŋggagielagat, streassadilis dušše nagodit gulahallat iežaset vuosttašgillii. Dilálašvuođain goas dábálaččat ii oro leame dulkadárbu, ja pasieanta lea guovttegielat, de ferte dearvvašvuođabargi dađistaga árvvoštallat sáhtášii go dulka buoridit gulahallama. Jus don gii leat dearvvašvuođabargi ain leat eahpesihkar lea go pasieanta ožžon ja ipmirdan dieđuid maid don leat addán – de joatkkát dulkka vehkiin.

Ollu vuorraset pasieanttat vásihit ahte sii sáhttet veahá moivet go gártet buohccivissui. Beaivválaš doaimmaid rievdan sáhttá dagahit ahte moivedillii vearáska. Jus lagas olbmot leat lahkosis, de sáhttá dat leat veahkkin oažžut pasieantta doalahit čielggasin gos son lea ja mii áiggiid lea. Dáidda pasieanttaide lea erenoamáš deaŧalaš vásihit oadjebasvuođa ja ipmirdit mii dáhpáhuvvá, ja gulahallat dan gillii man dovdet iežaset giellan.

Dearvvašvuođabargit fertejit atnit muittus ahte olbmot geat eai leat iežaset eatnigiela atnán máŋgga jahkái, sáhttet buozanvuođa ja streassa geažil massit dan giela man leat geavahan maŋemus áiggiid ovdal go buozanvuohta dahje streassadilli čuožžilii. Muhtin guovlluin sáhttá dáruiduhttinpolitihkka dagahan ahte boarráset pasieanttat eai leat goasse muitalan iežaset olbmuide ahte sis lea sámegiella eatnigiellan. Dat lea máŋgga dáfus almmustuvvan easkka go son šattai duođalaš buohcci, ja son hupmagođii dušše sámegiela.