Vuosttašgiella

Definišuvdna lea vižžojuvvon dáppe: Mangfold og mestring. Flerspråklige barn, unge og voksne i opplæringssystemet. NOU 2010:7

Sihke vuosttašgiella ja eatnigiella sáhttet leat namahussan dan gielas man olmmoš oahppá ovddemus, ja sáhttá leat dat giella man máhttá buoremusat, geavaha eanemus ja mainna identifisere iežas. Vuosttašgiella sáhttá maiddái leat giella man oahppá maŋŋel eallimis, muhto mii dađi mielde sáhttá šaddat giellan mainna eanemus identifisere iežas.

Suorggis leat guovddáš doahpagiidda máŋga iešguđetlágan definišuvnna. Girjjálašvuohta orru čuovvovaš definišuvnnaid geavaheame eanemus (12; Engen og Kulbrandstad 2008):

When I speak (my native) language I can express the feelings in my heart. When I speak English, I think a lot in the head (Russell & White 2002:642)

 

  • Vuosttašgiella: Olbmo njálmmálaš, ja vejolaččat maiddái čálalaš, váldogiella. Mearkkaša dábálaččat giela man olmmoš lea ovddemus oahppan, geavaha eanemus ja masa lea nannosepmosit čadnojuvvon.
  • Eatnigiella: Giella man goappaš váhnemat dahje nubbi váhnen geavaha máná ruovttus, go mánáin gulahallá. Nu sáhttet mánás leat guokte eatnigiela.
  • Nubbingiella: Giella mii ii leat olbmo vuosttašgiella, muhto man son oahppá dahje lea oahppan birrasis gos dat geavahuvvo beaivválaš giellan. Nubbingiella sáhttá maid leat vaikko guhte giella mii ii leat olbmo vuosttašgiella, namalassii sihke nubbingiella ja vierrogiella.
  • Vierrogiella: Giella mii ii leat olbmo vuosttašgiella ja man olmmoš oahppá dahje lea oahppan olggobealde dan birrasa gos giella geavahuvvo dábálaš beaivválaš giellan.
  • Guovttegielat: Olmmoš gii lea bajásšaddan guvttiin vuosttašgielain ja gii máhttá goappaš gielaid ovtta bures, dahje olmmoš gii iežas eallimis geavaha guokte giela ja identifisere iežas goappašagaiguin, vaikko ii soaitte goappaš gielaid máhttit ovtta bures,
  • Máŋggagielat: Olmmoš gii lea bajásšaddan guvttiin dahje eambbo gielaiguin ja gii identifisere iežas daid gielaiguin ja/dahje olmmoš gii identifisere iežas máŋggain gielain ja geavaha máŋga giela iežas eallimis, vaikko ii soaitte buot gielaid máhttit ovtta bures.

Filbma čájeha ovdamearkka gos sámegielat pasieanta ferte dárogillii gulahallat doaktáriin. 

 

Sámegielagiid almmolaš logut navdojuvvojit leat 10 000 ja 20 000 gaskka. Eatnasat hupmet davvisámegiela. Lea meroštallojuvvon ahte leat birrasiid 500 julevsámegielaga. Oktiibuot hupmet lullisámegiela moadde čuođi olbmo oktiibuot Norgga ja Ruoŧa bealde. 

1930-olmmošlohkama mielde lei 8 proseanttas olles Riddo-Finnmárkku álbmogis ja 45 proseanttas dien guovllu sámiin sámegiella ruovttugiellan. 1970-olmmošlohkamis lei 4 proseanttas olles Riddo-Finnmárkku álbmogis ja 20 proseanttas guovllu sámiin sámegiella vuosttašgiellan (NOU 2008:5).

Dieđuid mielde lea ain stuora oasis Finnmárkku álbmogis sámegiella vuosttašgiellan. Dat lea giella mainna identifiserejit iežaset. Sihkkarastin dihte buoremus vejolaš gulahallama singuin, de ferte vuhtii váldit sin vuosttašgiela.